Muutto ja tallien yhdistyminen

Nykyinen 17 neliön talli tuli täyteen tavaraa (yllättäen...) ja piti miettiä tallin vaihtoa. Pari BRCF:ssä ajavaa kaveria oli jo muuttanut Nurmijärvellä sijaitsevaan Motorheaveniin, jossa sijaitsee n. 600m2 tilat korjaamoineen (2 nosturia, sorvit, rengaskoneet ym.). Kyse on harrastajatallista, jossa Oikeamieliset (lue: BMW-harrastajat) voivat rakentaa kilpureitaan hyvissä tiloissa. Lisäksi siirtymien kannalta talli sijaitsee lähempänä Ahvenistoa, joten kaluston liikuttelu ajamalla helpottuu.

Kävin jo siivoamassa vanhaa tallia ja samalla tuli roudattua 10 muovikassillista tavaraa kaatopaikalle eli muutto aina sillöin tällöin on hyvä asia. Kuitenkin pitää vuokrata pakettiauto tavaroiden siirtämiseen, on sitä tavaraa kertynyt vuosien varrella sen verran.

Lisäksi WentBroke Racing yhdistyy BRCF-sarjassa ajavan TT Racing tiimin kanssa. Syynä on nykypäivänä tutut perusteet: kustannussäästöt ja synenergia-edut. Varikkotarvikkeiden hankintakustannukset ja muut kulut voidaan nyt puolittaa, josta aiheutuu kunnon säästöjä.

Ohessa Tommi T:n auto (E36 compact, m3 tekniikka) kuvattuna BRCF:n ensimmäisestä kisasta.

ja oma auto:

Seuraava kisa onkin Botniaringillä 17.6. Sitä ennen pitäisi saada alusta Bigemiltä, jossa siihen asennettiin eteen jäykemmät jouset sekä uudet etutolpat (että mahtuu 9" vanne). Tästä ei aiheutunut kuluja.

Jarrupalat tulivat Saksasta (Performance Friction 01) sekä Särkikoskelta pitäisi tällä viikolla saada huollettu ja muunneltu (50 % esijännityksetön lukko ja vakio 3.15-->3.91 välitys) lukkoperä. Sitten sitä olisi taas valmis kesä kapinoihin!

Kisakausi avattu 20.5.2012 Ahvenistolla kun BRCF:n toinen kisakausi lähti mukavasti käyntiin. Järjestelyt sujuivat todella hienosti ja kuskin näkökulmasta kisapäivä eteni ilman häiriöitä. Kiitokset järjestelijöille!

Harjoitusajot

Harjoituksissa auto toimi hyvin ja uusi renkaita (Federal FZ201) sisäänajettaessa tuli kolmanneksi nopein aika ja oma ennätys (1.32.626), mikä oli rehellisesti sanottuna yllätys kun sellaista en edes yrittänyt (juuri siksi se tulikin). Aika-ajoissa tilanne pysyi muuttumattomana eli tuli kolmanneksi nopein aika. Harjoituksien aika oli oma kierrosennätys eli ei todellakaan valittamista kun alustaa ei ole hienosäädetty mitenkään.

1 Lähtö

Ensimmäinen lähtö sujui kohtuullisesti, mutta muilla vielä paremmin eli 4 ruudusta lähtenyt kilpakumppani sai paremman lähdön ja meni ohi. Muutaman kierroksen jälkeen pääsin ohittamaan edellä ajavan Tarun mutkassa. Edellä ajavat menivät omia matkojaan, koska oma vauhti ei riittänyt heidän kyytiin. Sitten ajettiinkin  jonnin aikaa ja kaulaa oli noin 100 metriä takana tulevaan. Kierroksella 7 tuli vaan uinahdus eli keskittyminen herpaantui kun ei ollut mitään vääntöä päällä. Tarun mutkan jälkeisessä vasurissa havahduin ilmeisesti otsa ratissa ja totesin että "perkele, mutka!" ja sen verran myöhään tuli jarrutettua, että oikean puolen renkaat lipesi mutkassa kanttarin väärälle puolelle ja pohja otti kiinni kanttareisiin. Tulin varmuuden vuoksi varikolle tsekkaaman vahingot ja vuodot, joita ei onneksi ollut ja jatkoin sitten loppuun. En ollut varma vahingoista ja en viitsinyt holvata rataa öljyllä jos olisikin öljypohja sattunut ottamaan kipeää.

2 Lähtö

Toisessa lähdössä hajosi perä (selvisi vasta jälkikäteen varikolla) ja paremman lähdön saaneet ukot painoivat ohi oikealta ja vasemmalta. Auton käyttäytyminen muuttui perän sippaamisen myötä liian mielenkiintoiseksi eli mutkissa autosta irtosi perä rajusti ja lisäksi se aiheutti rajua pomppotusta oikealle kääntyvissä mutkissa, ikään kuin joku olisi jumittanut pyörien pyörimistä. Pari kierrosta mietin mitä tekisin kun luistelin siellä ja sitten päätin, että parempi säästä auto mälliltä tai lisävahingoilta ja tulin varikolle. 

Summa summarum

Vaikka kisat menivät miten meni, niin kokonaisuutena kisapäivä jäi positiivisen puolelle. Oma kierrosennätys ja hyvä meininki radalla ja varikolla kuittaa helposti auton ongelmat ja omat tötöilyt.

Seuraavat kisat Botniaringilla 17.6, jes! Kisoja varten satuin hetken mielijohteesta tarkistamaan onko autotrailerin vuokraus vielä ok. Soitin Leppävaaran Shellille ja vastaus oli, että "joo, traileri on viety huoltoon ja kaikki varaukset on peruttu. Me joo yritettiin soitella kaikille". Mitään soittoa ei löydy puhelimestani, ei puheviestiä tai tekstiviestiä. Olisi ollut varsin mukavaa mennä hakemaan olematonta traileria kisaviikonloppuna. Surkeaa toimintaa Shelliltä/Rentpointilta. Lisäksi nuo trailerit ovat olleet huonossa kunnossa (aisa viallinen ja sähköt rikki Shell Leppävaaran ja Suomenojan trailereissa). Ei voi suositella kenellekään.

Ohessa kuvia kisapäivältä: http://kv1.kuvat.fi/kuvat/Ahvenisto/BRCF200512%20-kilpailut/ (c) Kimmo Vierimaa

Kausi avattu 5-6.5 Ahvenistolla

Kauden avaus sujui viileissä tunnelmissa kun ilman lämpötila kipusi vaan +3 asteeseen lauantaina. Ajojen kannalta sää ei suosinut, mutta testaamista se ei haitannut. Ajokausi avataan perinteisesti BMW Club Finnland ry:n ratapäivillä ja taas kerran paikalla oli runsaasti autoja.

Oma auto toimi lauantaina ilman suurempia hämminkejä. Uusi alusta tuntui hyvältä perusasetuksissaan ja siitä on hyvä lähteä säätämään sitä kohdilleen. Alusta on selvästi rauhallisempi ja täsmällisempi kuin vanha Eibachin pro street S -setti. Ainoa ongelma tuli loppupäivästä kun laatikon huohotussäiliö oli päässyt irti kiinnikkeistä, mutta se korjattiin saman päivän aikana.

Sunnuntaina saikin jo ajella kunnolla ja kaikki pelisi moitteetta. Nyt pääsi pitkästä aikaa ajamaan ilman ongelmia ja hauskaa oli! Kierrosajat (1.33.4 käsiajanottolla) ovat mitä sattuu, muttaa siitä on hyvä lähteä kirimään. EDIT 10.5.2012: Syy mystiseen kallisteluun on selvinnyt. Koiraanluu oli päässyt irti etuvakaajasta eli auto oli periaatteessa ilman etukallistuksenvakaajaa. Ihmettelinkin jo että miten setuppi syö eturenkaan ulkoreunaa. Helppo homma korjata ja korjaus näkyy kyllä kierrosajoissa.

Eilen saapui uudet renkaat, jotka ovat uusi tuttavuus eli Federal FZ-201.

Alla muutama kuva viikonlopun ajoista. Lisää kuvia löytyy BRCF Facebook-sivuilta (www.brcf.fi ja sieltä linkki facebook-ryhmään). Lisäksi kuvia löytyy brcf:n keskustelufoorumilta.

Alla olevat kuvat (c) Tero Niemistö ja Kimmo Vierimaa

Kuvassa auto kallistelee aika reippaasti tultaessa Tornin mutkaan

Varikon mutka

Nyt on alusta kasattuna ja auto pyörillään. Akku oli ollut pois paikoiltaan koko syksyn, eikä ylläpitolatausta tullut tehtyä. Latasin akun viime viikolla ja auto lähti pitkällisen pyörityksen ja bensan lisäyksen jälkeen pyörimään. Vähän aikaa tyhjäkäynti haki rytmiään, mutta kun ECU pääsi kunnolla mukaan toimintaan niin tyhjäkäynti tasaantui. Mikään paikka ei vuotanut, joten lähtökohtaisesti kaikki näytti hyvältä.

Alustan korkeuden säädin summa mutikassa siten, että autolla pääsee siirtymään Riihimäelle. Kumman lähelle "oikeaa" korkeus kuitenkin osui kun takaa korkeus on 290mm (pyörän kaaresta vanteen keskikohtaan) ja edessä vähän vajaa 340mm. Aika lailla säätöjen ylätasossa ollaan, mutta tuosta tullaan lähinnä alaspäin pikku hiljaa. Takanavatkin tuli laitettua momenttiin 60cm jatkovarren ja "kalavaakan" kanssa. Vähän matikkaa ja sen perusteella sopiva määrä painoa vaa'an toiseen päähän, niin tuloksena on n. 300Nm vääntövoima (kiitokset "Jannmanille" vinkistä)

Parin päivän aikana akku (RedTop Varley 25) oli simahtanut täysin. Varaus oli vain 0,5V. Kokeilin herätellä sitä Ctekillä henkiin, mutta laturi ei herännyt ollenkaan toimimaan eli se ei tunnistanut akkua. Mielessä kävi jo uuden akun ostaminen. Onneksi kuitenkin jätin laturin päälle pariksi päiväksi, koska laturi oli kaikessa hiljaisuudessa saanut akun henkiin! Kerrankin näin. Monella foorumilla varoittelivat, että jos varaus on laskenut lähes nolliin, niin se on sitten siinä. Onneksi fiksu Ctekki hoiti homman kotiin.

Lisäksi keula sai uudet munuaiset kun vanhojen kiinnitysklipsut olivat poikki ja ne repsottivat pahasti. Korjaus oli varsin olennainen rata-autossa.




Jarrujen ilmausta varten tuli hommattua kunnon laite 9xx partsilta. On tullut kokeiltua Bilteman ja Motonetin paineilmalaitteita ja ne vaan ei  yksinkertaisesti toimi luotettavasti.

Pääsiäisen kärsimysnäytelmä

Pitkänäperjantaina piti olla koko kauden huipentuma auton kasaamisessa, mutta päivä huipentui lähinnä työkalujen hajoamisena.  Ensimmäisen kymmenen minuutin aikana hajosi kompressori ja se vaikeutti iskareiden kasaamista. Iskarin yläpään pultti piti käydä avaamassa kotona toisella kompuralla ja siihen meni ylimääräistä aikaa. Kun tästä oli toivuttu, aloin asentamaan vaihteiston huohotussäiliötä. Ennen sitä piti säiliöön porata muutama reikä. Akkuporakoneesta meni hammasrattaat ensimmäisen reiän kohdalla... Tässä vaiheessa alkoi jo pinna kiristyä mutta pakko oli jatkaa.

Loppujen lopuksi alustasetti on nyt asennettu. Ohessa kuvat taka- ja etupäästä

Säädettävä vakaajan kiinnityspiste on hyvä lisä, jotta vakaajan kiinnityspisteen saa oikealle kohdalle. Seuraavaksi pitäisi ilmata jarrut ja aloittaa nysväämään autoa oikealle korkeudelle.

Seuraavassa kuvassa on työpäivän romusaldo (kompura, akkuporakone ja ruuvipenkki). Sain päivän päätteeksi vielä ruuvipenkin rikki(?!), miten se voi edes saada rikki.

Powerflex oli ottanut vähän lämpöä pakosarjan vieressä. Pahoittelut kuvanlaadusta, tarkennus hukassa.

Alustasarja valmis

Kävin lauantaina Lahdesta hakemassa alustasarjan, jonka on valmistanut Bigem. Työn laatu vaikutti oikein hyvältä ja Rämäsen Markon kanssa jää aina suustaan kiinni. Sen verran löytyy kaverilta tietoutta jousituksen sielun elämästä, että kuultavaa riittää vähäksi aikaa.

Iskareista sen verran, että säätöjä on 18 naksua ja kun jäykimmästä asennosta löysää 9 napsua niin se vaikuttaa reboundiin ja compressioniin. Kun vielä löysää, niin se vaikuttaa vain compressioniin. Näin ollen auton saa sopivan löysäksi vaikka sadekelille, mutta siitä ei tule lullaa.

Kuvassa näkyy vielä säädettävä koiranluun paikka.

Ohessa kuva valmiista setistä. Toisesta etupään iskarisetistä puuttuu yläpää, mutta se odottaa tallissa asennusta.

Kävin takapään jo laittamassa kiinni ja alkuviikosta ruuvataan etupää paikoilleen. Akku meni lataukseen eli tavoitteena olisi että ensi viikonloppuna autoa voisi jo vähän testata.

Kasaus etenee - osa 2

Kasaus on edennyt ihan mukavasti. Yleensä tulee tehtyä tallilla 2-4 tunnin sessioita, joten mitään mahdottomia ei ehdi tehdä per sessio. Tässä vaiheessa on kuitenkin enää pakoputki asentamatta eli taka-akseli on nyt kokonaan valmis.

Lisäksi tuli laitettua laatikon laipan mutteri momenttiin. Kiinnitystä varten piti tehdä yksinkertainen lukituslaite, jotta laatikko ei pyörisi kun laippaa kiristetään momenttiin. Kuvasta näkee patentin. Lattaraudasta väänsin tuollaisen L-muotoisen kappaleen, jonka toinen pää ottaa kiinni kardaanitunneliin ja toinen laippaan. Hyvin toimi.

Momenttiavain riitti juuri työhön, koska mutteri kiristetään ensin 190Nm:iin ja sitten löysätään hieman ja sitten kiristetään uudelleen 120Nm:iin. Tuon jälkeen sujahti kardaani paikoilleen uusien pulttien kera.

Samalla tuli vaihdettua vaihteensiirtäjän kaikki puslat. Ylhäällä kuvassa näkyvä vaihteensiirtäjän päässä oleva pusla on delrinistä tehty ja edellytti hieman viilaamista ennen kuin sujahti paikoilleen. Nyt on vaihteensiirto varsin jämäkkä, eikä ole väljää.

Alla kuva valmiista taka-akselista vänkärin puolelta kuvattuna. Jarrusatuloita en alkanut maalaamaan, koska mielessä siintää niiden päivitys AP Racingin versioihin (ensi kaudella vasta). Tarkkasilmäinen huomaa, että hienon sinisiin putkiin on kirjoitettu jotain, mutta mitä?

Ruotsista on tulossa kuituluukut eli lasikuituiset versiot konepellistä, takaluukusta ja lokareista. Alunperin piti tilata hiilikuituversiot, mutta kyseisen pajan lasikuituiset versiot eivät jääneet painossa paljoakaan CF-versioista, joten päätin sitten tilata sellaiset. Luukut tulevat huhtikuun puoleen väliin mennessä.